Parempia ratkaisuja talouspolitiikkaan

Näkemykseni siitä, mitä Suomessa pitäisi tehdä taloustilanteen korjaamiseksi sen sijaan, mitä hallitus yrittää.

Tilanne

Suomessa on kohtalaisen korkea työttömyys, bruttokansantuotteen kasvu on nolla tai hyvin vähäistä ja kotimaiset investoinnit ovat hyvin vähäisiä ja alhaisemmalla tasolla kuin Euroopassa keskimäärin. Investoinneilla tarkoitetaan esimerkiksi uusien tuotantoa lisäävien ja tehostavien laitteiden rakentamista, kulkuväylyinen rakentamista/parantamista ym. Yleensä työllisyys on sitä parempi, mitä suurempi investointien määrä on. Suomen julkisen velan määrä on kohtuullinen ja pienempi kuin esimerkiksi EU-jäsenmaiden julkinen velka keskimäärin. Suomi saa tarvittaessa velkaa halvemmalla kuin koskaan ja halvemmalla kuin monet muut maat. Suomen taloustilanne ei ole hyvä, mutta ei maa myöskään konkurssissa ole. Ongelmana on myös vähäinen vienti, joka näkyy investointien ja työpaikkojen määrässä sekä talouskasvussa. Sitten vuoden 2008 Suomesta on kadonnut noin 100.000 teollisuuden työpaikkaa. Pidemmällä tähtäimellä haasteena on myös väestön ikääntyminen ja haasteellinen huoltosuhde. Työtä tekemättömien kansalaisten määrä suhteessa työtä tekeviin kasvaa vuosi vuodelta.

Hallituksen toimenpiteet

Ensimmäisen kerran Sipilän hallitus ehdotti niin sanottua ”yhteiskuntasopimusta” hallitusneuvotteluiden yhteydessä, mutta se ei onnistunut. Hallitusohjelmaan sisällytettiin leikkauksia, jotka perutaan, jos yhteiskuntasopimus onnistuu sittenkin. Lähtöasetelmat neuvotteluille olivat niin huonot, että yhteisymmärrykseen ei päästy. Tällöin hallitus päätti aikaisempien sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden leikkaamisen lisäksi ryhtyä alentamaan kansalaisten palkkaa, pidentämään työaikaa ja heikentämään mahdollisuuksia sairastaa.

On hieman epäselvää, onko Suomen hintakilpailukyky heikentynyt kuinka paljon tai lainkaan ja mihin maihin verrattuna. Voidaan toki teoriassa lähteä siitä, että hintakilpailukyvyn parantaminen voi lisätä Suomen vientiä ulkomaille.

Tavoitteena hallituksella on parantaa Suomen vientiteollisuuden hintakilpailukykyä 5% tekemällä suomalainen työnteko halvemmaksi yrityksille. Vientiteollisuudessa kaikista tuotantokustannuksista työvoiman kustannukset ovat keskimäärin noin 10%. Käytännössä tämä tarkoittaa rahan siirtämistä työntekijöiltä, veronmaksajilta ja julkiselta sektorilta yrityksille ja kaikkien kansalaisten työnehtojen heikentämistä ja työstä saatavien korvausten vähentämistä.

Suomen taloudesta noin puolet perustuu kotimaiseen kulutukseen, eli siihen, miten me kansalaiset käytämme rahaa arjessamme täällä kotimassa. Laskelmien mukaan Sipilän hallituksen toimenpiteet heikentävät kotimaista kysyntää 3–4%. Tämä tulee näkymään välittömästi Suomessa lisäten työttömyyttä. Toimenpiteet tulevat luultavasti lisäämään työttömyyttä vähentäen työpaikkoja julkiselta sektorilta.

Hallituksen ratkaisut ovat erittäin riskialttiita ja riippuvaisia siitä, kuinka maailmalla (suomalaisten tuotteiden) kysyntä kehittyy. Siihen hallituksen tai Suomen valtion toimenpiteet voivat vaikuttaa hyvin vähän.

Ratkaisuja

Tässä minun näkemyksiäni siitä, minkälaista talouspolitiikkaa ja mitä ratkaisuja Suomessa pitäisi toteuttaa.

Työmarkkinaosapuolet ovat olleet tähän asti hyvin sitoutuneita maltilliseen palkkalinjaan lähivuosina. Käytännössä Suomeen olisi ollut luvassa työnantajien ja työntekijöiden välisiä sopimuksia, joissa palkat olisivat nousseet hyvin maltillisesti. Suomen hintakilpailukyky ei siis olisi heikentynyt, vaan parantunut niiden seurauksena. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt luottamuksen ylläpitämistä ja hyvää yhteiskuntarauhaa. Sipilän, Stubbin ja Soinin johtama hallitus on kuitenkin toimillaan heikentänyt työntekijöiden ja työantajien välistä luottamusta sekä kansalaisten luottamusta politikoihin ja hallitukseen. Hallitus on siis heikentänyt tässä tilanteessa hyvin tärkeää yhteiskuntarauhaa. Olisi tärkeää, että kansalaiset kokisivat olevansa ”samassa veneessä”. Nyt näin ei enää ole hallituksen toimien seurauksena.

Moni on puhunut paikallisen sopimisen puolesta tarkoittaen sitä, että työehdoista (palkkauksesta, työajoista, työntekotavoista) sovittaisiin entistä enemmän työpaikka- ja yrityskohtaisesti. Tämän kehittämiseen on myös ay-liike sitoutunut. Epäluottamuksen ilmapiirissä paikallisen sopimisen kehittäminen on kuitenkin hyvin hankalaa.

Tätä luottamusta voisi parantaa, jos työntekijöiden edustusta lisättäisiin yritysten ja työantajien hallinnossa ja päätöksenteossa. Näin on tehty mm. Saksassa ja Ruotsissa. Tätä kutsutaan ”työntekijöiden myötämääräämisoikeudeksi”.

Euroopan mittakaavassa Euroopan keskuspankin tulee jatkaa elvyttämistä, eli rahan lisäämistä markkinoille. Valitettavasti se aloitettiin monta vuotta myöhässä, mutta nyt kun se on aloitettu, sitä on toistaiseksi jatkettava. Rahan määrän lisääminen lisää eurooppalaisten tuotteiden kysyntää ja kulutusta, ja sitä kautta edistää työllisyyttä.

Koska toistaiseksi suomalaiset yksityisen sektorin investoinnit ovat alhaisia, tulee tätä aukkoa paikata julkisilla investoinneilla. Suomen valtio saa lainaa markkinoilta käytännössä ilmaiseksi. Lainalla ja verovaroilla tehtävät investoinnit ovat siis nyt erittäin edullisia toteuttaa. Esimerkiksi liikeyhteyksien parantamista ja rakentamista voidaan aikaistaa ja toteuttaa nyt, kun yksityiset investoinnit ovat alhaisella tasolla. Kun yksityiset investoinnit lisääntyvät, voidaan julkisia investointeja vähentää. Näillä toimenpiteillä työpaikkojen määrä kasvaisi.

Kun työllisyys paranee ja talous kasvaa, julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vähenee, vaikka se euromääräisesti voisikin kasvaa. Eli käytännössä valtion velka on helpommin maksettavissa takaisin eikä pitkällä tähtäimellä tarvita lisää velkaa.

Yksityisen sektorin investoinnit ovat riippuvaisia hyvin paljon siitä, miten kotimainen kulutus ja kansainvälinen talous kehittyy. Sen rinnalla voisi kuitenkin selvittää sitä, voiko löytyä sellaisia veropoliittisia uudistuksia, jotka pysyvästi edistävät yritysten investointeja kotimaahan. Näiden uudistusten edellytys kuitenkin on se, että ne ovat sosaalisesti oikeudenmukaisia ja kustannusneutraaleja valtiolle, eli eivät aiheuta lisää valtion velkaantumista.

Harmaan talouden torjuntaan tulee panostaa. Vielä viime eduskuntakaudella harmaan talouden torjunta ja toimenpiteet veronkierron vähentämiseksi olivat huomattavasti merkittävämmin esillä. Nyt Sipilän, Stubbin ja Soinin hallitus tuntuu unohtaneen teeman lähes täysin. Harmaasta taloudesta ja veronkierrosta arvioidaan aiheutuvan valtiolle vuosittain yli 4 miljardin euron menetykset. Jos vaadimme tähän ongelmaan puuttumista Kreikalta, on meidän vaadittava sitä myös itseltämme. Vain rakennusteollisuudessa – Rakennusliiton aktiivisuuden myötävaikutuksella – tässä asiassa on edetty. Harmaan talouden torjunnalla olisi merkittäviä vaikutuksia valtion velkaantumiseen ja kestävyysvajeeseen.

Kunnallisen elinkeinopolitiikan merkitystä helposti väheksytään Suomessa. Pienille ja keskisuurille yrityksille on hyvin paljon merkitystä sillä, miten asioita hoidetaan paikallistasolla. Kunnallisen elinkeinopolitiikan määrittely yksityiskohtaisesti vaatisi laajemman kirjoituksen. Lyhyesti sillä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, miten kunnat hoitavat kaavoitustaan, maankäyttöä ja tekevät liikenneratkaisuja. Yrityksille on suuri merkitys sillä, miten niille järjestyy tarvittaessa tonttimaata ja liikenneinfra. Lisäksi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuntorakentamisen vähäisyys heijastuu elinkustannusten nousuun ja synnyttää paineita palkkojen nousulle. Osassa maakuntia ja niiden kasvukeskuksia sopivan työvoiman löytyminen on yritystoiminnen ydinkysymyksiä. Tässä ratkaisevana tekijänä on se, kuinka paikallistasolla hoidetaan toisen asteen (ammattikoulut) ja ylemmän asteen koulutus (AMK/yliopistot).

Lisäksi kuntien toteuttamaa paikallistason työvoimapolitiikkaa pitää kehittää lisää. Vaikuttaa siltä, että kuntien vastuulla oleva ja paikallisten yritysten kanssa yhteistyössä toteutettu työvoimapolitiikka on tehokkaampaa kuin ensisijaisesti valtion toteuttama. Kunnille tulee taata riittävät resurssit paikallistason työvoimapolitiikan toteuttamiseen.

Sosiaaliturvajärjestelmää tulee kehittää joustavampaan suuntaan kohti perustuloa. Sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmän lähtökohda jatkossa tulee olla seuraava: työn vastaanottaminen tulee olla aina kannattavaa  niin kokopäivä-, osa-aika- kuin pätkätöidenkin osalta. Yksilön valvonnan lisääminen ja sosiaaliturvan heikentäminen eivät lisää työpaikkoja Suomeen eivätkä paranna työttömän työllistymistä. Niille työttömille, jotka tarvitsevat apua (neuvoja, koulutusta, kuntoutusta) työllistymiseensä, pitää kohdistaa resursseja ja siirtää painopiste kaikkien työttömien valvonnasta ja seuraamisesta.

  1. Maltillinen palkkapolitiikka lähivuodet
  2. Paikallisen sopimisen kehittäminen
  3. Euroopan keskuspankki jatkaa elvytystä
  4. Julkisten investointien lisääminen
  5. Investointeja lisäävän veropolitiikan selvittäminen
  6. Harmaan talouden torjunta
  7. Kunnallinen elinkeinopolitiikka
  8. Paikallistason työvoimapolitiikka
  9. Kannustavamman ja joustavamman sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen

Vaihtoehtoja hallituksen politiikalle on.

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Parempia ratkaisuja talouspolitiikkaan

  1. Mirja Arajärvi sanoo:

    Hyvä muistio, mutta Venäjä-pakotteiden vaikutus unohtunut? Kuinka kauan EU aikoo jatkaa tätä typerää politiikkaa, joka on Suomelle erittäin haitallista? Ei kai kukaan enää usko, että Krim palautettaisiin Ukrainan yhteyteen.

    • Hei

      Venäjä-pakkotteet ovat Eu-tasoista politiikkaa enkä usko, että niille voi kovin nopeasti tehdä juuri mitään. Voi olla, että Krimiä ei palauteta Ukrainan osaksi tai sille ei anneta itsenäisyyttä. Silti Itä-Ukrainan konfliktin jatkuessa en näe syytä tehdä ainakaan merkittäviä lievennyksiä Venäjä-pakotteisiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s