Vasemmiston vaalit: mielikuvat ratkaisevat

Nyt vaaleista on mennyt pari päivää ja kulunut aika on mahdollistanut vaalien läpikäymisen Vasemmistoliiton osalta.

On paljon asioita, jotka tulokseen vaikuttivat. Olen lukenut viime päivinä monia erilaisia näkökulmia, joista valtaosasta olen samaa mieltä. Yritän alla tiivistää mahdollisimman hyvin omasta näkökulmastani olennaiset tulokseen vaikuttavat asiat. Näkökulmani perustuu puolueelle tulleeseen palautteeseen, keskusteluihin ihmisten kanssa sosiaalisessa mediassa ja kasvotusten kampanjan aikana sekä sosiaalisen median ja muun median seuraamiseen. En väitä, että tämä olisi ainut ja oikea näkökulma.

Vaalitulosta voi arvioida sekä politiikan sisällön että vaalikampanjan näkökulmasta. Osittain ne toki ovat sama asia.

Itse kampanja oli mielestäni melko onnistunut ja jokaisesta piiristä tuli sellaista viestiä, että vaalityössä on hyvä henki ja ihmiset aikaisempaa aktiivisempia. Silti kampanjankin onnistumista kannattaa arvioida kriittisesti. Voimme pohtia, onko kampanjan suunnitelmallisuus riittävää, voidaanko sosiaalinen media hoitaa paremmin, oliko aikataulut toimivia jne?

Poliittisten kysymysten osalta puhun nimenomaan mielikuvista, eli siitä, minkälainen käsitys ihmisillä on Vasemmistoliiton politiikasta ja poliittisesta linjasta. En puhu siitä, mitä eduskuntavaaliohjelmassa on linjattu.

Vasemmistoliiton osalta vaalit ratkaisi kaksi poliittista kokonaisuutta:
1) Ulkopolitiikka/puolustuspolitiikka/Venäjä/Nato
2) Talouspolitiikka

Ihmisten silmissä Vasemmistoliitto haluaa lopettaa asevelvollisuuden ja vastustaa puolustusvoimien määrärahojen lisäämistä, samalla vastustaa Nato-jäsenyyttä ja myötäilee ja hyväksyy Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa tai vähintään ymmärtää niitä. Kansalaisten silmissä tämä ei ole uskottava ja heidän haluama kokonaisuus. Tämä siis siitä huolimatta, että mm. puheenjohtaja Arhinmäki useamman kerran kirjoitti ja sanoi julkisuudessa, että emme hyväksy Venäjän toimia Krimillä tai Itä-Ukrainassa.

Ulkopoliittista tilannetta ratkaisevampaa vaikutti kuitenkin olevan talouspolitiikka. Sen osalta Vasemmiston linja näytti ihmisten mielessä konkretisoituvan nimenomaan velanottamiseksi, sen lisäämiseksi eikä niinkään elvyttämiseksi ja pidemmällä tähtäimellä velan vähentämiseksi. Mm. media uutisoi Vasemmiston linjaa niin ja sama mielikuva saattoi vahvistua myös puolueen ja sen ehdokkaiden omassa esiintymisessä. Äänestäjien silmissä tämä vaikutti sekavalta ja vastuuttomalta.

Näiden kahden politiikan kokonaisuuden yhdistelmä, sekä yhdessä että erikseen, ei luo ihmisille turvallista ja luotettavaa kuvaa puolueen toiminnasta, eikä näin lisää turvallisuuden tunnetta ja luottamusta heidän omaa tulevaisuuttaan kohtaan. Tällöin näin monen puolueen järjestelmässä löytyy turvallisempiakin vaihtoehtoja poliittisen kentän keskeltä.

Turvallisuuden tunne ja luottamus omaan ja läheisten tulevaisuuteen on merkittävä tekijä äänestyspäätöstä tehdessä. Nämäkin vaalit ratkaisivat poliittisen kentän keskellä olevat liikkuvat äänestäjät, joiden määrä kasvaa yhä suuremmaksi. Tällä kertaa he päätyivät käsitykseni mukaan muihin vaihtoehtoihin kuin Vasemmistoliittoon edellä kuvaamani kokonaisuuden takia.

Vaaleissa oikeassa oleminen ei riitä, eikä paras argumentti voita – mielikuvat ratkaisevat.

Advertisement