Helsingin Energian uudesta hallituksesta, öljystä ja maailmanpolitiikasta.

Helsingin Energian johtokunta kokoontui 16.12.2014. Joulukiirreiltä en ole aikaisemmin ehtinyt kokouksesta kirjoittaa. Kyseinen kokous oli omalta osaltani viimeinen Helsingin Energian johtokunnan kokous. Mielenkiintoa ja motivaatiota jatkaa tehtävässä olisi ollut, mutta Vasemmistoliitto menettää paikkansa uuden yhtiön hallituksessa. Poliittinen valta yhtiön asioissa keskittyy Kokoomukselle, Vihreille ja SDP.

Ensi vuoden alusta lähtien Helsingin Energia ei toimi enää kunnallisena liikelaitoksena, vaan yhtiönä. Omistajana säilyy jatkossakin 100% Helsingin kaupunki. Yhtiölle on valittu uusi hallitus, joka koostuu kolmen suurimman valtuustoryhmän viidestä edustajasta sekä neljästä ns. ulkopuolisesta hallitusammattilaisesta. Itse olisin toivonut ulkopuolisiin edustajiin hieman enemmän energiapolitiikkaan erikoistuneita osaajia. Nyt kokoonpanossa korostuu liiketoiminnallinen osaaminen.

Kokoonpano on seuraava:

  • Pekka Majuri, pj., kaupunginvaltuutettu (kok)
  • Annukka Mickellson, Elisan yritysvastuupäällikkö (kok
  • Osmo Soininvaara, vpj. kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja (vihr)
  • Mari Holopainen, kaupunginvaltuutettu ja tutkija (vihr)
  • Jouko Sillanpää, Vantaan kaupungin valmiuspäällikkö (sd)

 

  • Hanna-Maria Heikkinen, Valmetin sijoittajasuhdejohtaja
  • Hillevi Mannonen, työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen aktuaaritoiminnan ja riskienhallinnan johtaja
  • Mikko Niinivaara, teollisuusyritys ABB:n entinen toimitusjohtaja
  • Tapio Korhonen, Helsingin kaupungin kanslian johtaja

Aihetta koskeva Helsingin Sanomien uutinen on luettavissa tässä linkissä. Vaikka uutissa puhutaan Helsingin Energia kaupungille tuottamista tuloista, on hyvä muistaa, että samaan aikaan yhtiö on myös velkaantunut tasaisesti ja velkamäärä tulee kasvamaan luultavasti tänäkin vuonna.

Viimeisessä kokouksessa ei ollut mitään erityistä mainitsemisen arvoista päätösten osalta. Mielenkiintoisinta oli ajankohtaiskatsaus sähkömarkkinoiden tilanteeseen. Saksassa sähkön markkinahinta on ollut hieman korkeampi kuin pohjoismaisessa sähköpörssi Nordpoolissa. Kuten olemme viime aikoina uutisista voineet lukea, öljyn maailman markkinahinta on ollut hurjassa laskussa ja sitä myötä myös kivihiilen hinta on laskenut. Lisäksi päästökaupassa päästöoikeuden hinta on myös ollut alhainen. Öljyn ja kivihiilen alhainen hinta johtaa siihen, että fossiilisten polttoaineiden käyttäminen on kannattavampaa, mikä on huono asia ilmaston kannalta. Toisaalta tämä on johtanut siihen, että monia öljyalan investointeja on siirretty tai peruttu toistaiseksi. Esimerkiksi Norjassa joudutaan pohtimaan öljyn tuotannon kannattavuutta nykyisillä hinnoilla. Valtiollinen öljy-yhtiö Statoil on päättänyt vähentää öljyetsintöjen määrää. Tosin yhtiön on ilmoitettu muutama päivä sitten löytäneen uuden merkittävän öljyesiintymän Pohjanmereltä. On arvioitu, että öljyn hinnan pitäisi olla noin 100 dollaria barrelilta, jotta esimerkiksi Pohjoisen jäämeren esiintymisiä oli kannattavaa hyödyntää. Tämän vuoden lopulla hinta on liikkunut jopa alle 60 dollarissa.

Erityisesti vuoden lopussa on havaittu, kuinka energiapolitiikka ja energiamarkkinat kytkeytyvät maailmanpolitiikkaan. Öljyn hinnan lasku on ollut kova isku Venäjälle. Valtio on hyvin riippuvainen öljytuloista ja kärsii laskevasta markkinahinnasta. Öljyn hinnan mukana myös ruplan arvo on romahtanut. Vaikka Venäjän valtio on lähes velaton, on venäläisillä pankeilla ulkomaalaista velkaa. Ruplan kehityksen myötä pankkien ulkomaisen velan määrä on kasvanut lyhyessä ajassa useita kymmeniä prosentteja. Opec-maissa on keskusteltu tuotannon vähentämisestä, jotta öljyn hinta lähtisi nousuun. Saudi-Arabia ei ole tähän kuitenkaan suostunut. Arabian niemimaalla pystytään tuottamaan maailman edullisimmin öljyä. Valtion öljyministerin mukaan öljyn hinta saa laskea jopa 5-10 dollariin barrelilta tuotannon pysyessä yhä kannattavana Saudi-Arabialle. Tällä linjauksella Saudi-Arabia haluaa varmistaa tulevaisuudessakin vahvan markkinaseman ja –osuuden maailman öljyn tuotannossa.

Jos öljyn hinta pysyy pidemmän aikaa alhaisena, on se huono asia ilmaston kannalta, mutta toisaalta tekee monista esiintymistä ja mm. Arktisen alueen öljyn poraamisesta kannattamatonta. Venäjä tuskin kestää 0,5-1 vuotta pidempää näin alhaista öljyn hintaa ilman radikaaleja seurauksia. Nähtäväksi jää, auttaisiko edes Ukrainan kriisin rauhoittuminen Venäjää, jos Opec ja Saudi-Arabia eivät muuta linjaansa.

Öljyn markkinahinta: http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35,52,107,6683,6689

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s