Vuosi vaihtui Helsingin Energiassa

Vuosi 2013 on nyt takana. Vedän tässä kirjoituksessa yhteen hieman vuoden jälkimmäistä puoliskoa ja keskityn seuraavissa kirjoituksissa alkaneeseen vuoteen 2014 ja sen merkittävimpiin päätöksiin, eli Helsingin Energian yhtiöittämiseen ja kehitysohjelmaan sekä siihen sisältyviin suuriin investointeihin.

Julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen

Vuoden 2013 lopulla Helsingin Energiassa tehtiin paljon päätöksiä hankintojen ja kilpailutusten osalta alkaneelle ja tuleville vuosille.

Tällaisia päätöksiä olivat mm. voimalaitosten sähkökoneiden, sähkö- ja automaatiolaitteiden huolto, korjaus ja asennustöiden hankinta, suurtehokattiloiden ja putkistojen asennus ja hitsaustöiden hankinta, Helsingin Energian ulkovalaistuksen suunnittelupalveluiden hankinta jne. Pelkästään vuoden viimeisessä kokouksessa tehtyjen päätösten yhteisarvo ylittää 25 miljoonaa euroa.

Päätöksentekoprosessi etenee seuraavalla tavalla. Helsingin Energian henkilöstö valmistelee hankintojen kilpailutuksen ja päättävät esimerkiksi sen, mitä kriteereitä (hinta/laatu) hankinnassa painotetaan, kilpailutus suoritetaan ja sen jälkeen ennalta määrättyjen pisteytysten perusteella voittajaksi selvinnyt yritys todetaan kilpailun voittajaksi. Tässä vaiheessa asia tulee johtokunnan päätettäväksi. Johtokunnassa ei voi, eikä ole syytäkään, päättää valita hankinta toiselta taholta, kuin joka kilpailutuksen on voittanut. Jos päätettäisiin toisin, asian voisi hyvin perustellusti viedä markkinaoikeuteen ja valittanut osapuoli luultavasti voittaisi. Ei ole syytä epäillä, etteivätkö Helsingin Energian työntekijät tai vastaavissa muissa tilanteissa Helsingin kaupungin viranhaltijat toimisi vilpittömästi, lakia noudattaen ja Helsingin Energian tai Helsingin kaupungin etua ajatellen. Prosessin ollessa kuitenkin tällainen, ei poliittisilla päätöksentekijöillä ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa tai osallistua siihen. Esimerkiksi, vaikka Helsingin Energian johtokunnan tai kaupungin muiden toimielinten päättäjät haluaisivat pidemmällä tähtäimellä vaikuttaa jollain tavalla hankintakriteereihin ja periaatteisiin, ei sellaiseen tunnu olevan käytännössä mitään mahdollisuutta. Tällaisia tekijöitä voisivat olla esimerkiksi ympäristövaikutusten suurempi huomioiminen, yritysten yhteiskuntavastuun korostaminen, laatutekijöiden suurempi painotus suhteessa hintaan tai päinvastoin. Mielestäni koko Helsingin kaupungin olisi syytä pyrkiä parantamaan sitä, miten poliittisilla päätöksentekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa julkisiin hankintoihin.

Helsingin Energialle palkintoja ja kunniamainintoja

Vuoden lopulla Helsingin Energia palkittiin kahdella merkittävällä palkinnolla. Yhtiö sai kunniamaininnan “Yritysten maine ja vastuullisuus 2013” -tutkimuksessa sekä yhtiön kaukolämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä voitti kansainvälisen arvostetun ympäristöpalkinnon “District Energy Climate Award”. Ensimmäinen palkinto perustuu yhtiön vastuullisuuskuvan menestyksekkäästä edistämisestä. Jälkimmäisen palkinnon perusteena oli Helsingin ainutlaatuinen energiajärjestelmä. Siinä yhdistyy sähkön, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotanto tehokkaaksi kolmoistuotannoksi. Ainoana maailmassa kaukojäähdytys on integroitu mukaan tuotantoon tavalla, joka mahdollistaa muuten käyttämättä jäävien hukkaenergioiden hyödyntämisen kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotannossa. Kolmoistuotanto perustuu sähkön ja lämmön yhteistuotantoon Vuosaaren, Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla yli 90% hyötysuhteella.

Pelletin polttaminen alkaa Salmisaaressa

Vuoden 2014 aikana alkaa pelletin jatkuva poltto Salmisaaren voimalassa. Nyt rakennettavan järjestelmän avulla pystytään aloittamaan pellettien poltto kivihiilen rinnalla 5–7 prosentin osuudella. Pelletit tuodaan voimalaitokselle ensi vuoden lopulta lähtien rekka-autoilla, joita tulee kulkemaan 5–7 vuorokaudessa.

Helsingin Energian tiedote 10.12.2013

Miltä näyttää yhtiön talous ja kyky tulouttaa varoja Helsingin kaupungille?

Vuoden viimeisessä kokouksessa tarkistimme vuoden 2014 talousarviota. Viime aikoina on käyty keskustelua siitä, miten Helsingin Energian yhtiöittäminen sekä kehitysohjelman toimeenpano vaikuttavat yhtiön kykyyn tulouttaa tuloja Helsingin kaupungille. Yhtiön kaupungille maksama tuloutus on ollut noin 5% Helsingin kaupungin tuloista. Joinain vuosina Helsingin Energia on joutunut ottamaan velkaa voidaakseen tulouttaa kaupungille kaupunginhallituksen päättämän summan. Yhtiön tämän hetken arvion mukaan yhtiöllä olisi vuoden 2014 tilinpäätöksestä varaa tulouttaa kaupungille noin 78 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi yhtiö maksaa kaupungille vuosittain “korvausta peruspääomalle” noin 47 miljoonaa euroa. Eli vuosi 2014 voisi yhä tämän hetken arvioiden mukaan tuottaa kaupungille noin 150 miljoonaa euroa. Tämä kuitenkin edellyttää, että vuosi menee hyvin ja vähintään ennustetulla tavalla. Myöhempinä vuosina Hanasaareen ja Salmisaareen tai Vuosaareen tehtävät voimalaitosinvestoinnit alkavat heikentämään yhtiön tuloutuskykyä merkittävällä tavalla.

Mielenkiintoinen johtokuntatyöskentely

Yleisesti mennyt vuosi oli hyvin mielenkiintoinen. Saamme jokaisessa kokouksessa toimitusjohtajalta ajankohtaiskatsauksen, jossa käydään läpi mm. Pohjoismaiden vesivarannon tilanne, energian markkinahinnat, ennusteen energian hintakehityksestä, Suomeen ja Suomesta siirretyn energian määrän ja muut ajankohtaiset energiamarkkinoihin vaikuttavat kansainväliset asiat. Käsittelemme säännöllisesti sitä, kuinka esimerkiksi yhtiöittämisprosessi ja kehitysohjelma etenee.  Lisäksi johtokunta otti vakiokäytännökseen jokaiseen kokoukseen johtokunnan tiedustelut, jossa jäsenet esittävät yhtiön toimitusjohtajille ja muille edustajille johtokuntaa kiinnostavia kysymyksiä. Mielestäni tämä on osoittautunut erittäin hyväksi käytännöksi. Keskusteluilmapiiri on johtokunnassa ollut yleisesti melko hyvä ja avoin. Nyt johtokunnassa valmistaudutaan tekemään merkittäviä päätöksiä vuonna 2014. Alkaneesta vuodesta tulee erittäin vaativa.

Kategoria(t): Uncategorized Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Vuosi vaihtui Helsingin Energiassa

  1. Ilkka Salonen sanoo:

    Pari sanaa kaukojäähdytyksestä. Sitä Helsingin energia tuo esiin uutena myyntiartikkelina ja ekologisena vaihtoehtoa. Kiinteistöjen viilentäminen kesällä ei ole ekologinen ratkaisu vaan lisää energiankulutusta. Näin pohjoisessa maassa ei viilennyksen pitäisi olla erityisongelma. Ennen tuuletettiin yksinkertaisesti ikkunan kautta. Suljettu ilmastointi aiheutti sen, että piti järjestää erillinen viilennys. Kaukokylmä on ekologinen eli tehokas suhteessa kiinteistökohtaiseen viilennysjärjestelmään, ei muuten. Käyttövedet voitaisiin esilämmittää muullakin kesälämmöllä lämpöpumpputekniikkaa käyttäen kuin rakennusten lämmöllä. Aina kun tuodaan mukavuussyistä uutta palvelua se kuluttaa lisää energiaa. On varmasti hyvä, jos uusiin kiinteistöihin tuodaan kaukojäähdytysjärjestelmä, koska sille on selvää tarvetta. Itseäni on viime aikoina askarruttanut kysymys energian varastoinnista. Erityisen vaikeaa on sähköenergian varastoiminen. Lämmön kanssa on helpompaa. Mielestäni Helsingin Energia voisi kehittää tapoja varastoida kesän lämpöä talveksi ja päinvastoin, talven kylmää kesäksi. Helsingin alla kulkee paljon tunneleita ja kallioihin on louhittu tiloja. Niiden kiviseiniin uppoaa tarvittaessa lämpöä ja viileää. Ja onhan keskustan alla kai jo pieni järvikin kylmävarastona.

    Ilkka Salonen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s