Brexit – Mitä tulee tehdä jatkossa?

Olin matkoilla, kun Brexit tapahtui ja en voinut seurata uutisointia ja keskustelua normaaliin tapaan. Reissun jälkeen meni pari päivää, kun sai kaikki uutiset luettua ja pohdittua Brexitin merkitystä, syitä ja seurauksia.

Brexitin jälkeisessä keskustelussa minua ihmetytti britteihin kohdistuva ylimielisyys, jossa ajateltiin etteivät he tienneet mitä tekivät. Brexitin puolesta äänestäneet leimattiin tyhmiksi, vähän koulutetuiksi, vanhuksiksi ja jopa rasisteiksi. Itse en usko tähän pelkistykseen ja olen melko varma, että brexitin puolesta äänestäneet ovat paljon moninaisempi joukko. Muuten brexit ei olisi voittanut kansanäänestyksessä.

Sen perusteella, mitä itse olen seurannut Iso-Britannian politiikkaa, käytiin aiheesta kohtalaisen laaja yhteiskunnallinen keskustelu jo ennen kuin David Cameron päätti järjestää kansanäänestyksen. Brexitiä ajavassa kampanjassa oli kyllä rasistisia ja muukalaisvihamielisiä piirteitä sekä populismia ja todellisuuden vääristelyä. Silti luulen, että näillä syillä ei voi täysin selittää lopputulosta.

Tai jos olemme sitä mieltä, että britit eivät olleet kykeneviä äänestämään EU-jäsenyydestä, voimme kysyä, olimmeko me suomalaisetkaan, kun 90-luvulla päätimme liittyä Euroopan unioniin? Vähintään epäselvää Suomen kansanäänestyksen aikaan oli, johtaako jäsenyys myös liittymiseen yhteiseen eurooppalaiseen valuutta sekä Euroopan talous- ja rahaliittoon. Väitän, että kun eduskunta päätti liittää Suomen euroon ja EMU:un ilman kansanäänestystä, eivät kansanedustajatkaan olleet kovin kykeneviä arvoimaan päätöksen seurauksia.

Minun mielestä Iso-Britannia kansanäänestyksen tulos on merkki siitä, etä Euroopan unioni ei ole toiminut kovin hyvin. Jos olisi, tulos ei olisi ollut lähellekään näin tiukka suuntaan tai toiseen eikä kansanäänestystä olisi edes järjestetty (vaikka äänestys oli myös Cameron valtapeliä). Ihmiset eivät koe Euroopan unionia ja etenkään sen harjoittamaan politiikkaa omakseen. Itsellänikin on viimeisen vuosikymmenen ajalta mielessä lähinnä se, että kaikkia suuria päätöksiä on perusteltu ”meidän on pakko…, meidän täytyy….” –tyylillä.

Yksi merkittävimpiä  brexitin opetuksia on, että talouden globalisaatio ja Euroopan integraatio ovat kestävällä pohjalla vain, jos globalisaatiosta hyötymättömät ja jopa kärsivät ihmiset ovat politiikan keskiössä. Heidät ja heidän tarpeensa täytyy huomioida paremmin ja heidän tukeminen täytyy olla päätöksenteon arvojärjestyksessä riittävän korkealla.

Ainakin seuraavia seurauksia brexitillä luultavasti on: Iso-Britannia saattaa suurella todennäköisyydellä hajota. Skotlanti saattaa erota Iso-Britanniasta ja luultavasti EU antaa sen mielellään liittyä unionin jäseneksi. Jos näin käy, voi tämä edistää samaa kehitystä muuallakin Euroopassa, esimerkiksi Espanjan Kataloniassa. Osana EU:ta voidaan yksittäisten alueiden itsehallintoa ja itsenäisyyttä lisätä. Iso-Britanniassa sisäpolitiikka on sekaisin ja pääpuolueet hajalla. En myöskään usko, että tämän jälkeen Suomessa järjestetään kansanäänestystä Natoon liittymisestä. Itse en usko pahimpiin ennusteisiin brexitin aiheuttamista talousongelmista. Prosessi on sen verran hidas, että talous sopeutuu. Voi myös käydä niin, että Iso-Britannia (tai Englanti) jää ETA:n eli Euroopan talousalueen jäseneksi ja näin pysyvät osana yhteisiä sisämarkkinoita.

Brexitin huonoina puolina näen Euroopan unionin ja sen ytimen osittaisen hajoamisen. Voi käydä niin, että ytimestä tulee nyt pienempi, eli Ranskan ja Saksan valta kasvaa entisestään. Tämä voi pahimmillaan johtaan nykyistä huonompaa politiikkaan. Etenkään talouspoliittinen päätöksenteko ei ole ollut tasapainoista. Uusi tilanne vaatii EU:n suurimmilta mailta kypsyyttä ja vastuunkantokykyä.

Hyvinä puolina näen sen, että kuitenkin demokratia toteutui. Jos kansalaisilla ei ole luottamusta unioniin, on siitä voitava eroa. Euroopan unioni ei ole pakkoliitto. Brexit voi toimia todellisena herätyksenä Euroopalle. Nykyinen politiikkaa ei ole ollut toimivaa eikä se saa kansalaisilta kovin vahvaa tukea. Unioni itsessään ei riitä. Sen harjoittama päätöksenteko ratkaiseen, onko EU olemassaolonsa arvoinen. Euroopan unionia ei voi laajentaa ja syventää samaan aikaan etenkään nyt, kun se ei ole sisäisesti kunnossa.

Mitä Suomen ja Vasemmiston pitäisi tehdä?

Toivon, että Iso-Britannian kansanäänestyksen tulos on herätys Euroopan taloudelliselle ja poliittiselle eliitille. Erityisesti toivon tätä Suomen taloudellis-poliittiselta eliitiltä. Jo pelkän kansanäänestyksen olisi pitänyt olla herätys, lopputuloksen vielä enemmän.

Minä kannatan Euroopan unionia ja Suomen kuulumista siihen. Euroopan unioni ja sen idea on nyt muodostettava uudelleen. Unionin ydin on nyt hajonnut (mikäli ero toteutuu). Ensisijaisen tärkeää on korjata EU:n talousjärjestelmä ja sen rakenteet.

Monet kansalaiset tuntuvat kokevan, että politiikkaa ei tehdä enää heitä varten. Minäkin koen ajoittain näin, vaikka olen melko lähellä päätöksentekoa. Tuota tunnetta ei kannata väheksyä Suomessa eikä koko Euroopassa.

Onko EU menossa kohti hajoamista? Mielestäni kyllä, vaikka vauhti onkin hidas. Nyt meidän päätettävä, haluammeko sen hajoavan vai emme. Mielestäni EU:n ei kannata antaa hajota. Se on korjattava ja se edellyttää:

1) Demokratian vahvistamista ja uudistamista kaikilla tasoilla. Demokratia on ulotettava myös talouspolitiikkaan ja talouteen (Esimerkiksi talouspolitiikassa unionin ja sen eri osien kuten EKP:n on oltava suoraan vahvemmin vastuussa kansalaisille ja ihmisten EU:hun luottamusta syövät asiat kuten TTIP on hylättävä).
2) Eurooppalainen talousjärjestelmä ja etenkin euro on korjattava ja meidän on voitava tunnustaa itsellemme sen toimimattomuus (mokatttiin!),
3) Demokratia ja talouskasvu eivät merkitse ihmisille mitään ilman riittävää henkilökohtaista aineellista hyvinvointia, uskoa tulevaisuuteen ja turvallisuuden tunnetta. Siksi köyhyyttä Euroopassa on vähennettävä, tulo ja varallisuuseroja kavennettava ja sosiaaliturvaa parannettava sekä tehtävä politiikkaa, joka lisää työpaikkoja ja työllisyyttä.

EU on lisännyt finanssisektorin, yritysten ja pääoman vapautta, mutta ihmiset eivät koe vapautensa lisääntyneen. Vapauden kannalta on aika merkityksetöntä, näytänkö lentokentällä passini vai en. On kiinnitettävä huomio ihmisten todelliseen vapauteen.

Vaikka tehtävä voi olla iso, vasemmiston on ajettava sitä, että unionista tehdään nykyaikainen, moderni ja eurooppalainen hyvinvointivaltio. Niin kuin esimerkiksi Pohjoismaat ovat olleet. Sellaiseksi esimerkiksi Skotlanti haluaa ja mm. Bernie Sanders haluaisi Yhdysvaltojen kulkevan siihen suuntaan.

Lisäksi vasemmiston täytyy osata ja kyetä liittoutumaan muiden demokratiaa kannattavien poliittisten puolueiden ja liikkeiden kanssa (vaikka ne olisivat oikeistolaisia) puolustaessa demokratiaa. Äärioikeistolle ei pidä antaa sitä asemaa, minkä se sai ennen toista maailmansotaa tunnetuin seurauksin.

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , | Kommentoi

Vappupuhe

Olemme kokoontuneet tänne Inkeroisiin yhdessä viettämään vappua! Kansan juhlaa, työväenjuhlaa, opiskelijoiden juhlaa ja etenkin vasemmiston juhlaa. Täällä Anjalankoskella on pitkään järjestetty vappu vasemmistoliiton ja sosialidemokraattien kanssa yhdessä SAK:n paikallisjärjestön toimesta. Hienoa! Näin kuuluu toimia!

Timo Soini sanoi, että ”työmies on kopsunsa ansainnut”. No en lähde tätä etenkään vappuna kiistämään. Mutta ei työnainen, työmies, opiskelija, pienyrittäjä tai eläkeläinen tällaisten kopsu-puheiden varassa elä. Me tavallinen kansa ja palkansaajat tarvitsemme työtä ja siitä työstä palkkaa, jolla tulemme toimeen. Jos työtä ei ole, tarvitsemme sosiaaliturvaa. Minulla ja monilla meistä on kokemusta työttömyysturvalla elämisestä. Jos hallituksen triolta kysytään, juuri heikompiosaisten olisi karsittava vähäisestä toimeentulostaan.

Minkä takia?

On luvattu, että yritysten verotusta laskemalla, työtä enemmän ja halvemmalla tekemällä, Suomeen saadaan lisää investointeja ja työpaikkoja. Ei ole näkynyt eikä kuulunut! Yksittäisistä hyvistä esimerkeistä huolimatta tänä keväänä Helsingin pörssin yritykset jakoivat enemmän osinkoja kuin koskaan. Samaan aikaan investointien määrä on laskussa ja työttömien määrä on kasvussa.

Onko tämä oikein? EI OLE!

Hallitus on viime kesästä lähtien yrittänyt sanella palkansaajille asioita ja valinnut puolensa. Työantajien ja suuryritysten puolen. Vastakkainasettelun aika piti olla ohi, mutta tällaista vastakkainasettelua ei ole Suomessa nähty aikoihin ja sen yhtenä pääarkkitehteinä ovat hallituspuolueet Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset.

Sotien jälkeen Suomi nousi työtä tekevän kansan ponnistuksin ja yhdessä asioista sopien. Niillä eväillä Suomi nousee nytkin.

Me Vasemmistoliitossa haluamme, että Suomessa työntekijöiden asioista päätetään neuvottelemalla. Ei sanelemalla, kiristämällä, uhkailemalla eikä nöyryyttämällä.

Paikallisen tason sopimista kannattaa edistää. Vasemmistoliitto on tehnyt oman esityksensä paikallisen sopimisen kehittämisestä.  Myös ammattiliitot sekä keskusjärjestöt SAK, STTK ja AKAVA ovat olleet halukkaita kehittämään paikallista sopimista. Meidän lähtökohta on aito ja todellinen neuvotteleminen. Sopimiselle sanomme kyllä. Palkansaajaa alistavalle sanelulle EI!

Hyvät kuulijat!

Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja. Se onnistuu parhaiten panostamalla investointeihin ja kotimaiseen kysyntään.

Velan määrä on turvallisella tasolla, mutta velkaantuminen on syytä saada taittumaan. Se onnistuu parhainten investointeja tekemällä, kotimaista kysyntää lisäämällä ja näin työpaikkoja luomalla.

Hallituksen politiikka ei näytä toimivan ja me kansalaiset tunnemme sen nahoissamme. Ratkaisuja on olemassa. Niitä ovat esittäneet niin kotimaiset kuin ulkomaiset asiantuntijat sekä vasemmisto.

Hallitus ei ole kuitenkaan halunnut kuunnella. Suomeen on saatu hallitus, joka uskoo omahyväisesti omaan täydellisyyteensä. Tämmöistä änkyröivää sanelupolitiikkaa ei ole vuosikymmeniin tässä maassa nähty. Hallitus ei sivuilleen katsele eikä muita kuuntele! Ja pääministeri jopa kehuskelee sillä.

On lopetettava kansalaisia nöyryyttävä vedätyspolitiikka ja lähdettävä tielle, jossa Suomessa asuvia ihmisiä kohdellaan sillä arvolla ja kunnioituksella, jonka me ansaitsemme.

Arvoisa juhlaväki!

Vappu on työväen juhla, mutta myös opiskelijoiden juhla. Minä olen vähävaraisesta pienyrittäjäperheestä. Meille köyhien perheiden lapsille mahdollisuus opiskella on yksi tärkeimmistä lupauksista, minkä yhteiskunta voi meille antaa. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa panostetaan koulutukseen ja että meillä on opintotukijärjestelmä, jonka ansiosta jokaisella meistä on mahdollisuus opiskella varallisuuteen katsomatta.

Tämä yhtenäisyyttä luova periaate on olennainen osa Suomea. Siitä ei tulisi lipsua. Tekee pahaa katsoa, mitä hallitus on pelkästään puolessa vuodessa saanut aikaan. Korkeakoulujen ja tutkimuksen rahoitusta vähennetään, opintotukea heikennetään ja tärkeästä ammatillisesti koulutuksesta leikataan.

Hyvät toverit!

Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tarve on tiedostettu ja laajasti hyväksytty. Sipilän hallituksen aloittaessa uudistuksella näytti olevan vielä hyvä suunta. Sitten alkoi vatulointi ja keskustan ja kokoomuksen keskenään käymä huutokauppa. Uudistuksen alkuperäiset tavoitteet olivat pitää kustannusten kasvu kurissa, vastata ikääntyvän väestön tarpeisiin ja parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa. Alun perin yksityisen sektorin piti täydentää ja avustaa sote-palveluissa. Perusta piti olla julkisen sektorin tuottamissa kansalaisille tasavertaisissa palveluissa.

Sitten tuotiinkin yksityiset yritykset tasavertaisena julkisten palveluiden rinnalle. Nyt hallitus haluaa vieläpä yhtiöittää julkiset palvelut. Uudistuksen tavoitteista ja päämäärästä alkaa olla vaikea ottaa selvää.  En voi välttyä ajatukselta, että hallitus on tällä hetkellä enemmän huolissaan terveydenhuoltoalan yritysten kilpailumahdollisuuksista kuin siitä, minkälaista terveydenhoitoa me kansalaiset saamme.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauden lisäämisessä voi olla hyviäkin puolia, jos se toteutetaan oikein. Nyt vaarana on kuitenkin, että yksityisille yrityksille piikki auki ja niille luodaan rahastusautomaatti. Tällöin alkuperäinen merkittävin tavoite kustannussäästöistä ei toteudu. Maissa joissa valinnanvapaus on laajasti toteutettu, kuten Hollanti ja Ruotsi, järjestelmän ongelma on nimenomaan ollut kustannusten kasvu, eikä säästöjä ole syntynyt.

Mitä yhteistä hallituksen palkansaajiin suhtautumisessa ja sote-uudistuksessa on?

Hallituksen tavoitteena tuntuu olevan luoda helposti kyykytettävä matalapalkkareservi. Hyvätuloisten valinnanvapautta yhteiskunnassa lisätään samalla, kun köyhempien pitää tehdä lähes mitä tahansa työtä ilman takeita edes kohtuullisesta toimeentulosta. Tällaisen politiikan vastapainona tulisi olla edes minimipalkkalainsäädäntö ja kohtuullinen perustulo. Näitä me Vasemmistoliitossa ajamme!

Hyvät toverit!

Tänä keväänä me kaikki olemme kuulleet pöyristyttäviä tietoja kansainvälisestä veronkierrosta, missä myös suomalaiset ovat olleet mukana.

Olen vakuuttunut, että alkiolaiset juurensa muistava keskustan kenttäväki eikä SMP:n perinteen tunteva perussuomalaisten kannattajakunta hyväksy nykyistä menoa Suomessa! Miksi näiden puolueiden johto ei näytä tästä välittävän?

Me Vasemmistoliitossa haluamme laittaa toteen kansan tahdon oikeudenmukaisuudesta ja kohtuudesta. Lopettakaamme rahan piilottelu kaukaisille saarille päiväntasaajalla. Lopetetaan aggressiivinen verosuunnittelu. Lopetetaan etenkin laiton veronkierto!

Miksi hallituspuolueiden johto vatuloi tässä asiassa ja ajoi jopa itse aktiivisesti omaisuuden piilottamisen mahdollistavaa hallintarekisteriä?

Hyvät ystävät!

Tarvitsemme Suomessa kansamme itsetunnon kohottamista. Tarvitsemme uskoa ja luottamusta kykyymme selviytyä ongelmistamme. Emme tarvitse pelolla ja pakolla johtamista.

Hyvin monella suomalaisella ei ole tällä hetkellä uskoa ja luottamusta omaan ja läheistensä tulevaisuuteen. Tämä ongelma ei korjaannu entistä oikeistolaisemmalla politiikalla. Luottamuksen rakentaminen ja pelon poistaminen on Vasemmiston tehtävä.

Meidän on tärkeää kuulla ja ymmärtää toisiamme. Vasemmiston on näytettävä ja osoitettava toiminnallaan kansalle, että me olemme uudistava, turvallinen ja luotettava tulevaisuuden liike.

Vasemmiston on rakennettava toimintansa kansan luottamukselle ja kunnioitukselle. Näin me tulemme tekemään!

Uudet jäsenet puolueessa kertovat sen elinvoimaisuudesta, merkityksestä ja kiinnostavuudesta. Vasemmistoliittoon on viimeisen vuoden aikana liittynyt ennätysmäinen määrä uusia jäseniä. Toivotan teidät ja kaikki poliittisesta toiminnasta kiinnostuneet tervetulleiksi mukaan toimimaan paremman Suomen, Euroopan ja maailman puolesta! Suomalaista laajaa ja yhteistyökykyistä vasemmistoa ja Vasemmistoliittoa tarvitaan. Tyhjiin fraaseihin nojaavalla, uhkakuvia ja vihamielisyyttä luovalla sekä ihmisten välisiä eroja lisäävällä politiikalla Suomi ei menesty. Erityisesti tällaisena aikana kansan etua ajavalle politiikalle on tarvetta ja kysyntää. Vastatkaamme tähän kutsuun!

Toverit ja hyvä vappua juhliva kansa. Haluan toivottaa kaikille oikein hyvää ja iloista vappua. Me olemme juhlamme ansainneet.

Hyvää vappua kaikille!

vas_logo_swe_CMYK

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Sote-ratkaisu: Hyvää, huonoa ja riskejä

Hallitus pääsi sotesta yhteisymmärrykseen. Ratkaisu sisältää sekä hyviä että huonoja asioita.

Malli

Oletan, että erikoissairaanhoito hoidetaan 5 erva-alueella, jotka perustuvat yliopistollisten sairaaloiden toimintalueisiin. Itsehallintoalueita tulee 18, mutta sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään 15 alueella.

Eli Suomeen synnytetään kolmiportainen hallinto, jossa ylimpänä on valtio, sen alla itsehallintoalueet ja niiden alla ja sisällä itsenäiset kunnat. Itsehallintoalueet perustuvat maakuntiin. Oletan, että väestömäärältään pienimmät maakunnat eivät saa mahdollisuutta järjestää itse sote-palveluita.

Itsehallintoalueille tulee näillä näkymin jossain vaiheessa verotusoikeus ja vaalit, joilla niille valitaan omat päättäjät. Jatkossa on suunnitteilla siirtää itsehallintoalueille myös muita tehtäviä, jotka liittyvät alueet kehittämiseen (kaavoitus, asuminen, liikeenne ym.) sekä mahdollisesti mm. keskiasteen koulutuksen hoitaminen. Kehittyessään järjestelmä voi parantaa esimerkiksi metropolialueen kehittämistä ja vähentää turhaa kuntien keskinäistä kilpailua.

On hyvä muistaa, että sote-ratkaisu tehdään 20-30 vuoden tähtäimellä ja se pyrkii vastaamaan sekä nykyisiin että vuosikymmenten päässä oleviin haasteisiin. Sote-uudistus tulee muuttamaan radikaalisti kuntien tehtävää ja roolia. Niiden budjetista häviää noin 60-70% ja siirtyy itsehallinto/sote-alueille. Kuntien tehtäviksi jää muut asiat kuin sosiaali- ja terveys, eli paikallinen kaavoitus, päivähoito, peruskoulutus, kuntatekniikka jne.

Hyvää

Jos erikoissairaanhoito perustuu 5 erva-alueeseen, se on hyvä asia. Maakuntiin perustuva 18 itsehallintoaluetta on ihan hyvä ratkaisu etenkin kun ottaa huomioon maakuntien kehittämisen ja itsehallintoalueiden tulevat tehtävät. Viidellätoista sote-alueella tulee olemaan kaikilla luultavasti riittävä väestöpohja, jotta ne pystyvät toteuttaamaan sote-palvelut aikaisempaa paremmin. Luultavasti 18 itsehallintoalueella tulee toteutumaan myös demokratia kohtalaisen hyvin. Sitä ei kuitenkaan voi pitää itsestäänselvyytenä ja siihen on kiinnitettävä huomiota.

Riskejä ja heikkouksia

Esitys sisällä kokoomuksen ajaman ”raha seuraa potilasta” –mallin. Tämä tarkoittaa luultavasti sitä, että asiakas voi valita itsehallintoalueen sisällä minkä tahansa palvelun, yksityisen, julkisen tai kolmannen sektorin tuottaman palvelun. Mallia otetaan Ruotsista.

En pidä valinnanvapauden lisääntymistä pelkästään huonona asiana, siinä on omia etujaankin potilaan ja kansalaisen näkökulmasta. Se sisältää kuitenkin myös suuria ongelmia.

Ruotsin malli toimii niin, että aluehallinto maksaa potilaan kuluista 70%, loput kustannetaan vielä valtionosuudella ja asiakasmaksuilla. Malli on johtanut terveyserojen kasvuun ja siihen, että hyvätuloiset, koulutetut ja eläkeläiset vievät rahat mukanaan yksityiselle sektorille. Rahat siis seuraavat varakkaimpien kansalaisten perässä. Köyhemmät ja monisairaat käyttävät enemmän julkista sektoria. Piikki on auki, koska asiakkaalla tai yrityksellä ei ole syytä kyseenalaistaa hoidon tarvetta. Osittain tästä ilmiöstä johtuu myös mm. Yhdysvaltain terveydenhoitojärjestelmän kalleus.

Pelkään, että Suomessa yksityiset keskittyvät niihin hoitoalueisiin, joissa on mahdollisuus parhaaseen pisnekseen. Hyvinvoivien alueiden hyvinvoivat kansalaiset ovat Ruotissa olleet mallin voittajia.

Ruotsin mallista voidaan todeta, että hoitoa annetaan kysynnän eikä varsinaisen tarpeen mukaan. Siellä malli on johtanut terveyserojen kasvamiseen. Jo nyt Suomessa on ongelma, että köyhien ja kouluttamattomien on vaikeampi saada terveydenhuollon palveluita. Tämä suunta tulee luultavasti voimistumaan ja kokonaisvaltainen kansanterveydestä huolehtiminen luultavasti heikkenee. Terveyserot kasvavat. Luultavasti myös alueelliset erot ja epätasa-arvo tulevat lisääntymään. Palveluita syntyy sinne, missä on (varakkaimpia) asiakkaita.

Käsittääkseni hallituksen malli ei ole sellainen, että julkisen sektorin tulisi kilpailuttaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Eli se saa vapaasti tuottaa niitä itse. Asiakas voi valita eri palveluiden välillä. Mutta jos malli sisältää sen, että julkinen sektori joutuu myös kilpailuttamaan yksityisiä yrityksiä, johtaa se tolkuttomaan kilpailutusrumbaan ja hallinnon lisääntymiseen. Päinvastoin kuin oli tarkoitus. Tällöin malli on todella surkea.

Lisäksi minua huolestuttaa erikois- ja perusterveydenhuollon yhteistoiminta. Sote-uudistuksen tavoite oli parantaa erikois- ja perusterveydenhuollon yhteistyötä ja ns. ”parantaa koko hoitoketjua”. Monilla meistä on kokemuksia siitä, että tämä ei ole Suomessa toiminut kovin hyvin. Esimerkiksi tiedonkulku perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on ollut ongelmallista. Pelkään, että kun perusterveydenhuoltoon tulee lisää yksityisiä toimijoita, voi tämä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen yhteistyö heikentyä entisestään ja malli ei vastaa tältä osin niitä tavoitteita, joita uudistukselle on asetettu. Erikoissairaanhoidosta huolehtii yhä jatkossakin valtio.

Vaikutukset hallituspolitiikalle

Tämä hallituskriisi jättää varmasti jälkensä hallitusyhteistyöhön. Hallitus ei ole aikaisempaa vahvempi ja yhteistyökykyisempi tämän jälkeen. Henkilövaihdoksiakin voidaan nähdä niin politikkojen kuin puolueiden työntekijöiden osalta. Stubbin asema ei ole vahva, kun kokoomuksen ensi kesän puoluekokous lähestyy. Perussuomalaiset ovat olleet tässä prosessissa aivan syrjässä hallituspuolueiden toisessa luokassa. Soinin ja perussuomalaisten luottamus hallituskumppaneihin on heikentynyt.

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , | Kommentoi

Parempia ratkaisuja talouspolitiikkaan

Näkemykseni siitä, mitä Suomessa pitäisi tehdä taloustilanteen korjaamiseksi sen sijaan, mitä hallitus yrittää.

Tilanne

Suomessa on kohtalaisen korkea työttömyys, bruttokansantuotteen kasvu on nolla tai hyvin vähäistä ja kotimaiset investoinnit ovat hyvin vähäisiä ja alhaisemmalla tasolla kuin Euroopassa keskimäärin. Investoinneilla tarkoitetaan esimerkiksi uusien tuotantoa lisäävien ja tehostavien laitteiden rakentamista, kulkuväylyinen rakentamista/parantamista ym. Yleensä työllisyys on sitä parempi, mitä suurempi investointien määrä on. Suomen julkisen velan määrä on kohtuullinen ja pienempi kuin esimerkiksi EU-jäsenmaiden julkinen velka keskimäärin. Suomi saa tarvittaessa velkaa halvemmalla kuin koskaan ja halvemmalla kuin monet muut maat. Suomen taloustilanne ei ole hyvä, mutta ei maa myöskään konkurssissa ole. Ongelmana on myös vähäinen vienti, joka näkyy investointien ja työpaikkojen määrässä sekä talouskasvussa. Sitten vuoden 2008 Suomesta on kadonnut noin 100.000 teollisuuden työpaikkaa. Pidemmällä tähtäimellä haasteena on myös väestön ikääntyminen ja haasteellinen huoltosuhde. Työtä tekemättömien kansalaisten määrä suhteessa työtä tekeviin kasvaa vuosi vuodelta.

Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Avainsanat: , , , | 2 kommenttia

Vasemmiston poliittisen viestin neljä tärkeintä periaatetta

Menneen talven aika Vasemmiston keskuudessa on käyty keskustelua Vasemmiston poliittisesta viestistä. Eduskuntavaalien jälkeen keskustelu on lisääntynyt. Käydyn keskustelun, kansalaispalautteen, muiden puolueiden toiminnan arvioinnin ja oman pohdintani perusteella olen päätynyt seuraaviin neljään periaatteeseen, jotka Vasemmistoliiton poliittisessa viestissä ja viestinnässä olisi jatkossa huomioitava erityisesti. Tärkeää on tiedostaa, että mielikuvat ratkaisevat hyvin paljon, usein jopa faktoja enemmän.

1. Viestin on oltava selkeä ja ymmärrettävä

Viestin on oltava sisällöltään ja muodoltaan suhteellisen nopeasti ja helposti ymmärrettävissä. Se ei voi vaatia erityisen syvällistä perehtymistä poliittisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin tai esimerkiksi koulutuksen tai työn kautta erikoistumista yhteiskunnallisiin aiheisiin. Sen tulee antaa enemmän vastauksia ja vaihtoehtoja kuin herättää lisäkysymyksiä tai epäilyksiä.

2. Viesti tulee suunnata ensisijaisesti ulospäin

Poliittinen viesti tulee suunnata ensisijaisesti liikkuville potentiaalisille äänestäjille ja kannattajille, ei meille itsellemme, eli puolueen jäsenille ja aktiiveille.

3. Viestin on synnytettävä turvallisuuden tunnetta, luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen

Viestin on oltava sellainen, että kansalaiset kokevat sen uskottavana, se luo heille turvallisuuden tunnetta, vahvistaa luottamusta puoluetta kohtaan päätöksentekijänä ja lisää kansalaisten omaa uskoa paremmasta tulevaisuudesta. Ilman näitä ei ole mahdollista saada kansalaisten tukea yhteiskunnallisille uudistuksille.

4. Viesti ei voi perustua menneisyyteen vaan tulevaisuuteen

Viesti on perustuttava katseen suuntaamiseen eteenpäin ja tulevaisuuteen, ei menneisyyteen. Suomalainen yhteiskunta, Eurooppa ja koko maailma ovat muutoksen edessä. Vaikka menneisyydestä voi ottaa oppia, säilyttää ja puolustaa hyviä asioita, kansalaisia kiinnostaa ensisijaisesti kuitenkin se, mitä poliittisilla päättäjillä ja puolueilla on tarjota tulevaisuuden näkökulmasta.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Vasemmiston vaalit: mielikuvat ratkaisevat

Nyt vaaleista on mennyt pari päivää ja kulunut aika on mahdollistanut vaalien läpikäymisen Vasemmistoliiton osalta.

On paljon asioita, jotka tulokseen vaikuttivat. Olen lukenut viime päivinä monia erilaisia näkökulmia, joista valtaosasta olen samaa mieltä. Yritän alla tiivistää mahdollisimman hyvin omasta näkökulmastani olennaiset tulokseen vaikuttavat asiat. Näkökulmani perustuu puolueelle tulleeseen palautteeseen, keskusteluihin ihmisten kanssa sosiaalisessa mediassa ja kasvotusten kampanjan aikana sekä sosiaalisen median ja muun median seuraamiseen. En väitä, että tämä olisi ainut ja oikea näkökulma.

Vaalitulosta voi arvioida sekä politiikan sisällön että vaalikampanjan näkökulmasta. Osittain ne toki ovat sama asia.

Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Yksi kommentti

Toimiva vaalipuolue

Yleisesti puolueet pyrkivät olemaan enemmän tai vähemmän kansanliikkeitä. Olen kuitenkin huomannut, että ”kansanliike” ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla vaalikampanjan aikana. Tietenkin jokaisen kampanjan aikana tulee saada omat jäsenet ja kannattajat liikkelle ja aktivoitua vaalityöhön. Kuitenkin vaalien aikaan menestystä hakevan puolueen pitäisi pystyä olemaan nopea ja joustava toiminnassaan.

Esimerkiksi näin alkuvuodesta ja tässä vaiheessa kampanjaa emme vielä tiedä, mitkä poliittiset kysymykset tulevat olemaan vaaleissa pinnalla ja ratkaisevia vaalituloksen kannalta maalis- ja huhtikuun aikana. Tällöin, jos puolue on lyönyt lukkoon tärkeimmät teemansa liian tiukasti ja suunnitellut toimintansa niiden varaan, se ei välttämättä pysty sopeutumaan tarpeeksi hyvin uusiin poliittisiin tilanteisiin. Tämä asettaa omat haasteensa suhteellisen jäykälle organisaatiolle ja puolueen jäsendemokratialle. Vaikka voimme jo arvailla, emme vielä varmasti tiedä, mitkä ovat ne poliittiset kysymykset, joiden ympärillä tiukimmat poliittiset keskustelut käydään vaalien ratkaisevimmassa vaiheessa.

Vaalimenestystä varten puolueen olisi kyettävä vaaleissa muokkautumaan hieman enemmän yrityksen kaltaiseksi: nopeaksi, joustavaksi ja tuloshakuiseksi. Samaan aikaan tulisi kuitenkin kyetä säilyttämään ihmisten tunne ja kyky osallistua ja vaikuttaa politiikkaan. Tämä on haasteellista, mutta ratkaisevaa vaalimenestyksen kannalta.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi